|
possibly sleepwalking
M I N N A = Yliopisto-opiskelija länsirannikolta. 1989. Ikuinen haaveilija, joka hukkaa kaiken ja on aina myöhässä.
♥: Lukeminen, matkustelu, valokuvaaminen, muoti, elokuvat, vieraat kielet, kiireettömät aamut, huivit, kuivahedelmät, vanhat valokuvat, musiikki, nukkuminen, lojuminen & päämäärätön haahuilu. |
|
|
the blog
Personal blog, satunnaista höpinää aiheesta ja sen ulkopuolelta. Kuvamateriaalia oman viitseliäisyyden sanelemissa rajoissa.
links
Bang your brainsDirty pretty things Heijastuspinta Converting vegetarians Kemikaalicocktail Paras aika vuodesta The Sartorialist archives
credits
Design: doughnutcrazyKuvitus omasta takaa, ellei toisin mainita.
|
Kotiseutumatkailusta ja hyvästä safkasta.
Kotiuduin eilen reissusta ja tarkoituksenani oli vääntää pienimuotoinen postaus taannoin tekemästäni epäonnistuneesta kotiskasvohoidosta, sekä esitellä muutamaa löytöä, jotka lähtivät mukaani Kampin Mangosta viikonloppuna. Päivä oli ja meni. Juoksentelin asioilla, katsoin hömppäsarjoja, puhuin puhelimessa ja treeneistä kotiin tultuani tajusin, että olen ensiksikin hävittänyt kyseiset "kasvohoitokuvat" kamerastani ja toiseksi niin rähmääntynyt, etten aio vetää yhtäkään puhdasta vaatetta päälleni. Siispä keskityin suosiolla kamojeni purkamiseen kassista ja uusien koulukirjojen selailuun - ne sentään sain haettua kirjastosta (kyllä, kuukautta etuajassa yleisen mielenkiinnon vuoksi) lainaksi. Helsingin kohdalla raahauduimme poikaystäväni kanssa syömään Kampin Don Corleoneen lähinnä sillä perusteella, että a. ruokaa piti saada nopeasti. b. ..mielellään sekä lihaanille että porkkananpurijalle mieleisessä muodossa & c. mummini oli antanut meille yhteisen ruokarahalahjoituksen kotimatkaa varten. Jo paikan sijainnin perusteella odotuksemme eivät olleet kovin korkealla (oikeasti hyvät ravintolathan ovat hyvin varjeltuja salaisuuksia kaukana keskustasta?), mutta kerrankin erehdys tapahtui positiiviseen suuntaan. Ja ei, tämä ei ole mikään maksettu mainos. ![]() (Suloiset alkupalat ja niin herkullinen pasta että meinasin unohtaa kuvata sen...)
Vaikka Kampin ostoskeskus ainakin minulle edustaa hektisyyden perikuvaa bussiasemineen, ihmismassoineen ja metropysäkkeineen, itse ravintolan ilmapiiri oli kaukana kiireisestä. Palvelu oli nopeaa, mutta silti äärettömän rauhallista ja ystävällistä. Heti tilattuamme saimme pöytään mm. tuoretta ciabattaleipää, oliiviöljyä, leipätikkuja, balsamicoa ja muutaman calamata-oliivin naposteltavaksi. Myöskään pääruoassa ei ollut valittamista. Annoskoko oli niin suuri, että jopa suursyömäreiden kruunaamattoman kuningattaren oli taivuttava ja pyydettävä avomies apuun urakan viimeistelyä varten. Toiseksi, ruoka oli aivan mielettömän hyvää, ja hyvä niin - kotimatka kun otti ja venähti hieman odotettua pidemmäksi kiitos minun shoppailuintoni ja VR:n junien... Kokonaisuudessaan matkaan meni nimittäin lähes 8 tuntia. Huomenna palaan linjoille toivottavasti pienen shoppauspostauksen, myös uuden tukan kera - klo 10 aamulla päässäni roikkuva reuhka pääsee parturiin ensimmäistä kuukausien tauon jälkeen <3. Tunnisteet: kotka, matkustaminen, ruoka |

